Euroopan liike-elämällä on edessään suuria valintoja koskien teknologiaa

Kansainväliset toimiala-asiantuntijat, yritysjohtajat ja työntekijät näkevät huomattavia puutteita valmiuksissa, tiedoissa ja näkemyksissä

Euroopan liike-elämällä on edessään suuria valintoja koskien teknologiaa

Tulevina vuosina eri toimialat ja työpaikat muuttuvat dramaattisesti. Yritysten organisaatiot ja ihmisten työtavat mullistuvat. Muun muassa tuotannossa, vähittäiskaupassa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa on tehtävä nyt painavia valintoja, joilla varmistetaan tulevaisuuden mahdollisuudet. Laajaa keskustelua vaativat esimerkiksi se, miten ihmisiä koulutetaan, miten teollisuutta säädellään ja miten varmistetaan yritysten kilpailukyky ja hyöty yhteiskunnalle.

Tämän vuoksi Epson aloitti hiljattain tutkimuksen, jonka tavoitteena on ymmärtää työpaikkojen tärkeimmät tulevat tekniikkatrendit sekä se, miten ne muuttavat eri toimialoja ja työtä yleensä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään ihmisten halukkuutta hyväksyä uudet teknologiat ja muutokset. Lajissaan ensimmäisessä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten laajan hyväksynnän Euroopan viiden suurimman kansantalouden yli 7 000 yritysjohtajaa ja työntekijää antoivat käsityksille, joita olivat esittäneet 17 kansainvälistä toimiala-asiantuntijaa. Tutkimustulokset viittaavat siihen suuntaan, että yksittäisillä henkilöillä, työnantajilla ja päättäjillä on edessään vaikeita teknologian omaksumiseen liittyviä valintoja. Ne voivat vaikuttaa yksilöiden työllistettävyyteen, yritysten tuloksiin ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Siksi teknologian mahdollisten hyötyjen (ja ounasteltujen uhkien) vastaanotto on kirjavaa eri toimialoilla ja talousalueilla.

Esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, vähittäiskaupassa ja tuotannossa yli puolet (57 prosenttia) Euroopan työvoimasta uskoo, että teknologia aiheuttaa toimialoille ja organisaatioiden toimintamalleille häiriöitä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vastaajista 6 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän oma toimenkuvansa lakkaa. Nykymallien perusteella tämä luku vihjaa, että työllisyysaste voi pienentyä 64 prosenttiin eli alemmaksi kuin kymmenen vuoden takaiselle tasolle 1. Vastaajista 72 prosenttia suhtautui silti tulevaisuuteen myönteisesti, kun heille havainnollistettiin, miten teknologia voisi uudistaa heidän työpaikkaansa. Vastaajista 65 prosenttia ilmaisi halukkuutensa kouluttautua uusiin tehtäviin.

Tällainen optimismi voi kuitenkin valua hukkaan, jos organisaatiot eivät pyri hyödyntämään uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia mahdollisimman tehokkaasti. Vain 14 prosenttia työntekijöistä antaa organisaatiolleen arvosanan ”erinomainen” uuden teknologian kehityksen seuraajana. Alle kolmasosa (28 prosenttia) katsoo organisaationsa olevan erityisen hyvä uuden teknologian käyttöönottajana. Nämä tulokset jättävät ilmaan kysymyksen siitä, kenen velvollisuutena on edistää uuden teknologian käyttöönottoa ja käyttöä.

Työelämä nykymuodossaan on joka tapauksessa kiistatta ison mullistuksen kynnyksellä. Yksilöiden, organisaatioiden ja kansakuntien kyky omaksua ja kehittyä on todennäköisesti tekijä, joka erottaa menestyjät ja menettäjät.

Tutkimuksen tuloksia esitellään kirjoitussarjassa, jossa käsitellään myös havaittuja huomattavia puutteita siinä, millainen valmius organisaatioilla on hyödyntää teknologian etuja ja minkä verran ihmiset niistä tietävät. Jutuissa tarkastellaan myös vastuukysymyksiä ja parhaita tapoja varautua tulevaan. Vaikka teknologia ehkä vauhdittaakin tätä valtavaa muutosta, ilmiössä on silti pohjimmiltaan kyse inhimillisestä pyrkimyksestä kohti parempaa yhteiskuntaa. Teknologia on vain kehityksen väline, ei itsetarkoitus. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin selvää, että Euroopan liike-elämän on tehtävä vakavia valintoja suhteessa teknologiaan.

 

Haluatko lisätietoja?

Koko raportin kaikkine tuloksineen voi ladata täältä